Geenishoppailu ratkaisuna ja uhkana tulevaisuudessa

iidaikYleinenLeave a Comment

 

Geenitutkimuksen edistyessä on miltei mahdotonta nimetä asiaa, joka olisi mahdotonta. Ihmiset ovat jo vuosikymmenten ajan jalostaneet niin kasveja kuin eläimiäkin, ja pian saattaa olla ihmisten vuoro. Onko tulevaisuudessa erilaisia ihmisiä? Onko maailmalle hyväksi, jos ihminen menee laittamaan sormensa elämän ja kuoleman väliin? Voiko geenien muokkaamisesta olla hyötyäkin?

Ihmisen geenit periytyvät sattumanvaraisesti mieheltä ja naiselta. Jo nykypäivänä niiden muokkaaminen on mahdollista, ja tulevaisuudessa geenien muokkaus ja valitseminen tulee luultavasti yleistymään. Tätä kutsutaan nimellä “geenishoppailu”. Geenishoppailua on harrastettu alitajuisesti koko ihmiskunnan historian ajan. Ennen geenishoppailu terminä tarkoitti sopivien ja “hyvägeenisten” kumppanien valintaa, mutta vuosien päästä voikin olla että vanhemmat valitsevat ominaisuuksia syntymättömälle lapselleen ja päättävät tarkalleen, millainen tästä tulee samaan tapaan kuin me päätämme kaupassa, mitä kaikkia aineksia haluamme ruokaamme. Geenishoppailu mahdollistaakin yksilön ominaisuuksien valitsemisen, mikä tulee luultavasti tarkoittamaan monien yleisesti arvostettujen ominaisuuksien yleistymistä tulevaisuudessa.

Geenishoppailussa ja muutenkin geenien ohjailussa tullaan kysymykseen, mitkä ovat hyviä geenejä ja kuka ne määrittää. Riskinä saattaa olla rasismin ja hyljeksinnän lisääntyminen. Historian aikana on nähty monien tahojen yrityksiä välittää mielipiteensä “hyvistä geeneistä”, mitkä ovat johtaneet holokaustin kaltaisiin kansanmurhiin ja syrjintään.

Nykypäivänäkin kauneusihanteet määrittävät paljon yksilöiden toiveita. Kukaan ei voisi erottua, jos noiden ihanteiden toteuttaminen olisi mahdollista. Jokaisen yksilön voimavarana on ollut oma yksilöllisyys ja erilaisuus, joka tekee maailmasta monimuotoisen. Jos kaikki ihmiset ovat yhtä kauniita, älykkäitä, ystävällisiä ja lahjakkaita, ei elämälle tyypillinen kilpailu ole mahdollista. Kaikki vanhemmat eivät välttämättä haluaisi geenishoppailla lapsilleen ominaisuuksia, mutta heille ei ehkä jää vaihtoehtoja, jotta heidän jälkeläisensä pärjäisivät muiden rinnalla.

Geenien muokkaamisen hyvinä puolina voidaan pitää monien perinnöllisten sairauksien poistoa, mikä pidentää yksilön elinikää ja saattaisi parantaa elämänlaatua. Se saattaa kuitenkin viedä ihmiskunnalta jotakin, jota olemme aina arvostaneet – erilaisuuden hyväksymisen. Emmekö enää pidäkään kehitysvammaisia yhtä oikeutettuina elämään kuin meitä muita? Eivätkö empatiakyky ja ymmärrys ole olleet asioita, jotka ovat vieneet meitä eteenpäin?

Geenien muokkaus ja valitseminen ei liity pelkästään eläimiin, vaan myös kasveihin, ja niillä pystyttäisiin ehkä ratkomaan isompiakin ongelmia. Kasvien jalostus on ollut yleistä jo kauan, sillä sen avulla ruoantuotantoa on pystytty lisäämään kasvavaa väestöä varten. Myös Ilmastonmuutosta pystyttäisiin vastustamaan yhteyttävien kasvien mutaatioilla. Kasvien fotosynteesin tehon lisääntyessä, niiden hyötysuhdekin kasvaa. Geenien muokkaus voi olla siis ratkaisu Maapallolle.

Ylen artikkelin Geenien muokkaus on yhä halvempaa ja helpompaa – ja tästä hyötyvät myös bioterroristit (22.5.2016 Tiede) mukaan geenien muokkausta voidaan tehdä jo hallitusti, toisin kuin ennen mutaatioita tehtiin melko sattumanvaraisesti. Nykyään geenien muokkaus onkin tutkijoille melko helppoa. Uhka tulevaisuudessa on geenimuuntelun osaamisjoukon suuri kasvu. Tulevaisuudessa terrorismi voikin saada uuden suunnan, jos niin sanotut bioterroristit pääsevät käsiksi geenimuunteluun. Geenimuuntelulla voidaan herättää henkiin myös vanhoja tappavia tauteja, jotka ollaan muuten saatu kadotettua.

Ihminen ei ole koskaan ennen hallinnut solunjakautumista tai geenien ohjailua niin paljon kuin nyt, joten on suotavaa miettiä, kuinka pitkälle ihmisellä on lupa mennä edes tieteen nimissä. Toki osa geenimuuntelusta on hyödyllistä ja haitatonta, mutta vääriin käsiin joutuneena sillä voi aiheuttaa paljon tuhoakin. Geenien ohjailussa täytyykin kuunnella muiden ihmisten ääntä ja hyväksyä erilaiset näkemykset sen kannattavuudesta ja eettisyydestä. Ei ole oikein, että laitamme muut eliöt kärsimään virheistämme tai uteliaisuudestamme. Geeneissä on kuitenkin kysymys kaikesta siitä, mitä me olemme ja mitä me voimme olla.

 

Teksti: Iida Ikkelä

Kuva: Vili Haapaniemi

 

Lähteet:

https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Tutkija-pelk%C3%A4%C3%A4-tasap%C3%A4ist%C3%A4mist%C3%A4/551968 (luettu: 14.6.2018)

https://yle.fi/uutiset/3-8891104 (luettu: 14.6.2018)

https://yle.fi/uutiset/3-5757207 (luettu: 15.6.2018)

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *